Ei väliä, onko kyse pitkästä viikonlopusta vai monen kuukauden reppureissusta, matkustaminen
vie pois mukavuusalueelta ja tuo perspektiiviä asioihin. Kun matkustat paikkaan, jossa kukaan ei tunne, saat aloittaa alusta ja selvittää enemmän kuka olet ja mihin pystyt. Saat itsevarmuutta ja rohkeutta, kun huomaat selviäväsi pienistä pettymyksistä ja ongelmatilanteista. Matkustaminen herättää tunteita ja virkistää - ja saa myös arvostamaan sitä, mikä kotona odottaa.
Millainen oli ensimmäinen reissusi ulkomaille?
Valmistuttuani lukiosta olin varma, että haluan jatko-opiskelemaan. Epäilin kuitenkin kykyjäni ja päätöksiäni, ja päätin antaa itselleni yhden välivuoden selvittääkseni mitä haluan oikein tehdä. Isosiskoni oli tässä kohtaa jo ollut reppureissaamassa Kaakkois-Aasiassa. Sen reissun seuraaminen kotisohvalta herätti itsessäni hetkellisesti sellaista paloa ja uteliaisuutta, mistä en ollut ennen tiennytkään. Sen sijaan, että olisin sanonut ”kyllä mäkin sitten joskus”, päädyin hetken mielijohteesta varaamaan menoliput itselleni Australiaan.
Itkin lentokoneessa. Ensimmäisinä päivinä perillä en syönyt edes lämmintä ruokaa, koska
en uskaltanut tilata ravintolassa, enkä mennä laittamaan omia ruokia hostellin keittiöön. En uskaltanut
aloittaa keskusteluja vieraiden kanssa ja vietin päiväni yksin kiertäen kaupungilla. Viikkojen kuluessa
hostellihuone alkoi kuitenkin tuntua yhä enemmän kodilta ja uudet ihmiset väliaikaiselta perheeltä. Lopulta jäin sille tielle vähän pidemmäksi aikaa, ja nyt saan työkseni jakaa sitä paloa myös muille.
Huikein tyyppi, johon olet päässyt tutustumaan reissun aikana?
Kaksi henkilöä pomppasi ekana mieleen. Työkaveri, nykyinen paras kaveri, jonka kanssa lähdettiin
tuntemattomina reppureissaamaan Aasiaan. Jälkeenpäin ajateltuna montahan asiaa olisi siinä voinut
mennä pieleen. Me jotenkin vaan satuttiin haluamaan tosi samanlaisia asioita ja kommunikoitiin alusta
asti tosi hyvin. Tätä kirjottaessani seuraavalle reissulle lähdenkin hänen kanssa ylihuomenna.
Toinen henkilö oli hostellissa tavattu tuntematon tyyppi, jonka kanssa me jo ekoista tervehdyksistä
alkaen tultiin toimeen ja hän toi itsestäni ihan hulluja ja hölmöjä piirteitä esiin. Samalla hän myöskin kannusti ilmaisemaan niitä ja olemaan juuri niin hullu kuin on. Ne piirteet, mitkä itsessäni silloin heräsi on jäänyt osaksi persoonaani tähän päivään asti.
Mitä jokaisen tulisi kokeilla matkustaessa?
Jotain, mikä pelottaa kauheasti ja jotain, mitä et koskaan kuvitellut kokeilevasi - olipa kyseessä sitten joku aktiviteetti tai esim. sosiaalinen juttu. Näistä tilanteista selviäminen luo sellaisen voittajatunteen, että vastaavaa ei ole.
Toinen juttu on tosi vähällä kantamuksella reissaamista! Reppureissaaminen itsessään tarkoittaa pärjäämistä pelkän rinkan kanssa. Mutta rinkkakin voi olla sen 80 litraa. Ota askel eteenpäin ja lähde
rinkalla, joka mahtuu käsimatkatavarana... eli noin 40 litraa tai alle. Sen saa riittämään vaikka kolmeksi
kuukaudeksi tai enemmän! On ihanaa huomata, miten vähän sitä tarvitseekaan tavaraa ja kuinka vähän sillä tavaralla oikeasti on merkitystä. Selkäkin sattuu vähemmän pitkiä matkoja kävellessä!
Mieleenpainuvin reissukokemus?
Olen tullut lopputulokseen, että mieleenpainuvimmat reissukokemukset omalla kohdallani eivät ole laskuvarjohyppyjä tai koskenlaskuja. Ne ovat niitä kömmellyksiä, vatsatauteja ja itsensä ylittämisiä (mitä ikinä se kullekin on), kun tuntuu ihan kauhealta sillä hetkellä, mutta jälkeenpäin niistä saa kavereiden kanssa ne kovimmat naurut. Tämän tajuttua sitä myös suhtautuu eri tavalla vastoinkäymisiin. Tapahtumahetkelläkin sisimmässä tietää, että jos jotain, niin ainakin tästä saa hyvän tarinan kerrottavaksi.
"Sanni Turun konttorilta hoiti homman asiantuntevasti, nopeasti ja järjesteli meille unelmien matkan. Ja jaksoi säätää loputtomat toiveemme ja muutostoiveet todella hienosti."