Kilpikonnia & luontoa

Reissun aikana pääsin näkemään ja kokemaan paljon kaikkea uutta ja jännittävää, josta riittää virtaa ja energiaa varmasti pitkälle tulevaisuuteen. Päällimmäisenä mieleeni Costa Ricasta jäi upea luonto kaikkine ihmeellisine eläimineen.

Saavuin pitkän lennon jälkeen San Joseen ja sieltä matka jatkui aamulla kohti Monteverdeä. Tämä luonnonkaunis paikka on erityisesti tunnettu mahtavasta pilvimetsästään vuoristossa. Sademetsän uumenissa kannattaa kokeilla vaijeriliukua, jossa pääsee nauttimaan mielettömistä maisemista adrenaliinin virratessa suonissa, osallistua yölliselle viidakkoseikkailulle ja ihailla mahtavia näkymiä riippusilloilta.

Costa Rican luonnossa tapasin matkan aikana monia erilaisia lintuja, perhosia, käärmeitä, apinoita, laiskiaisia, hämähäkkejä, liskoja, kilpikonnia ja krokotiilinkin sekä monta muuta uutta mielenkiintoista tuttavuutta. Mahtavat sademetsät ja viidakot olivat todella vaikuttavia ja luonnon vehreys oli käsinkosketeltavaa, kirjaimellisesti.

Seuraava kohteeni Monteverden jälkeen oli La Fortuna, joka on tunnettu suuresta tekojärvestään, aktiivisesta Arenal-tulivuorestaan sekä kuumista lähteistä. La Fortunassa oli myös paljon tekemistä aktiiviselle seikkailijalle ja siellä minäkin kokeilin ensimmäisen kerran laskua vesiputouksilta, koskenlaskua, kävin kuumilla lähteillä rentoutumassa ja osallistuin paikalliselle kokkikurssille.

La Fortunasta matka jatkui kohti ainutlaatuista Sarapiquin sademetsää, joka oli kaukana tavallisesta hektisestä arjestani. Paikka jäi erityisenä mieleeni eikä syyttä. Tein vaelluksen viidakon läpi, jonka jälkeen pääsin pulahtamaan virkistävään kristallinkirkkaaseen veteen. Paikka oli kuin postikortista! Lisäksi pääsin valmistamaan empanadoja sekä sain johdatuksen salsan perusaskeliin. Rauhalliset illat nuotilla tähtitaivaan alla jäivät myös rauhoittavina mieleeni.

Viimeinen kohde ennen paluuta San Joseen oli upea Tortuguero eli kilpikonnien maa. Täällä ainutlaatuisessa paikassa kaikki matkat tehtiin veneellä, pääsin ihastelemaan sademetsää kanootin turvin, sain seurata illan hämärtyessä kun suuri viherkilpikonna muni rannalle kaivamaansa kuoppaan kymmeniä munia. Kyllä luonto on ihmeellinen!

Reissun aikana pääsin tutustumaan myös kahviplantaasiin ja tarkemmin koko kahvinvalmistusprosessiin. Opin kuinka tumma paahtoinen kahvi on aromikkaampaa mutta sisältää vähemmän kofeiinia kuin vaalea paahtoinen kahvi. Ja sain tietää, että kahvi on hedelmä!

Olen onnekas, että pääsin tutustumaan tähän upeaan maahan ja tiedän, että tulen palaamaan takaisin hyvin pian uudestaan. Odotan, että saan taas riisin ja pavut ruokavaliooni pieneksi mutta intensiiviseksi jaksoksi aamuin ja illoin. Pura vida!